18. tammikuuta 2019

LUKULISTALLA NYT

Koska mä rrrrakastan lukea, ajattelin vinkata teille mitä mulla on tällä hetkellä lukulistallani, ja samalla kysellä teiltä vinkkejä kiinnostaviin teoksiin. Eniten luen dekkareita, mutta myös romanttiset hömpät menee aina! Uusimpana innostuksena on hyvinvointiin liittyvät self-help -tyyliset kirjat, joita odottaakin muutama tuossa yöpöydälläni. 

Jan-Philipp Sendker - Sydämen ääntä ei voi unohtaa

Sain tämän joululahjaksi, ja itse asiassa luin tämän edellisen osan joululomalla loppuun. Aika mielenkiintoinen kirja, joskaan ei ehkä niin huippuhyvä kuin oletin kuulemieni kehujen perusteella. Kuitenkin odotan innolla, mitä toisessa osassa tapahtuu! Nämä luovat kyllä mieleen kauniin erilaisen maailman, kuin mihin on tottunut. 

Lars Kepler - Kaniinimetsästäjä

...eli Kaninjägaren, sillä minulla on tämä kirja ruotsiksi. Itse asiassa sain tämän loppuun eilen, osan kirjasta luin ja osan kuuntelin työmatkoilla äänikirjana. Ja olihan tää aivan huippu! Kirja oli kuudes Joona Linna -dekkari, ja mulla on tässä kova pohdinta menossa että kävisinkö tänään ostamassa uusimman kirjana vai kuuntelisinko vain BookBeatista :D Tää on kyllä dekkareiden aatelia, ja Harry Hole-sarjan ohella ihan mun lemppareita! Vahva suositus tälle. 

Anna Jansson - Kvinnan på bänken

Tämä ei ilmeisesti olekaan vielä ilmestynyt suomennettuna. Täytyy vähän yrittää ylläpitää kielitaitoa ja laajentaa sanavarastoa, joten tämäkin on mulla ruotsiksi ;) Anna Janssonin dekkarit on myös todella mielenkiintoisia ja laadukkaita, ehkä hieman keveämpiä kuin Keplerin ja Nesbon tuotanto. Oikein mukavaa ja sujuvaa luettavaa, jonka mielellään ahmisi kerrallaan. 

Jill Santopolo - Valo jonka kadotimme

Tämän sain myös joululahjaksi, ja odotan innolla tämän(kin) lukemista paljon kehuja kuultuani. Tämä on ehtaa romanttista hömppää, jota on viime aikoina tullut luettua nuoruusvuosia huomattavasti vähemmän. Nuoruuden rakastavaisten polut kohtaavat myöhemmin elämän varrella, mutta onko silloin jo liian myöhäistä?

Rosamund Lupton - Hiljaisuuteen hävinneet 

Luin muutama vuosi sitten Rosamund Luptonin Sisaren, ja se oli loistava! Hiljaisuuteen hävinneet on pienen taustatutkimuksen mukaan hyytävä jännitysromaani, joka pitää otteessaan. 

Arto Pietikäinen - Joustava mieli parisuhteessa

Kirja tarjoaa valmiuksia parisuhdetietouden parantamiseen, ja mielestäni on todella mielenkiintoista tarkastella omia toimintamallejaan uudessa valossa. On juttuja joissa jokainen voi aina kehittyä, ja odotan tämän kirjan lukemista suurella mielenkiinnolla! Teos sisältää lukuisia harjoituksia, ja kuuluu Onni-kirjasarjaan, joka tarjoaa luotettavaa tietoa, käytännön ohjeita ja virkistäviä ajatuksia tasapainoa ja tyytyväisyyttä etsiville ja arvostaville lukijoille. 

Elaine N. Aron - Erityisherkkä ihminen ja parisuhde 

Kuulun itse ehdottomasti erityisherkkiin ihmisiin, ja olen hyvin tietoinen erityisherkkyyden hyödyistä ja haitoista parisuhteessa. Tämän oppaan avulla haluaisin opetella ottamaan erityisherkkyydestäni kaiken mahdollisen irti! Kirja tarjoaa käytännönläheisiä harjoituksia itsetutkiskeluun sekä kumppanin ymmärtämiseen, mutta sitä voi soveltaa myös muihin ihmissuhteisiin. 

Suvi Bowellan - Ihana herkkyys

Sain tämän siskoltani joululahjaksi, ja voi että ilahduin :) Kirja valottaa erityisherkän ihmisen ominaispiirteitä ja haasteita sekä osoittaa kasvun mahdollisuudet. Teos tarjoaa myös vinkkejä kuinka erityisherkkyydestä voi saada kaikki parhaat puolet irti, ja samalla rikastaa ja tasapainottaa elämäänsä. Luulen, että näillä herkkyyteen liittyvillä kirjoilla on paljon tarjottavaa mulle.

Oletko sinä lukenut jonkin näistä teoksista, tai aiotko lukea? Olisiko sulla jotakin loistavaa kirjavinkkiä, jota haluaisit suositella mulle? ;)

13. tammikuuta 2019

PANTARAKKAUS


Pitkästä aikaa reaaliaikainen asu, joka on kuvattu niinkin vasta kuin eilen! Vaikka tuuli aivan kamalasti ja hiukset oli pitkin naamaa eikä asu näyttänyt kuvissa ollenkaan kivalta, oli se päällä ja peilin kautta vilkaistuna ihan todella kiva. Tällaiset rennot neuleet näyttävät kuvissa helposti muodottomilta, vaikka todellisuudessa laskeutuvat kauniisti. Asukuvia ei oo juuri nyt talvella otettu, vaan mustakin on viimein tullut niin mukavuudenhaluinen ettei paljoa ilman takkia pihalla heiluta :-D Eikä niiden samojen takkien esittely varmastikaan tarjoa kenellekään inspistä pukeutumiseen.. No mutta, välillä takkiasuja ja välillä jotain muuta!

Kuten otsikosta saattaa päätellä, oli tässäkin asussa yksityiskohtana panta, jota kohtaan sydämeni on alkanut viime aikoina sykkiä melkein turhankin kovaa - puolentoista viikon sisällä olin hankkinut kolme erilaista variaatiota näistä solmupannoista, mutta oon myöskin käyttänyt niitä lähes päivittäin. Töissä pidän siitä että hiukset on pois tieltä, ja pannan avulla ne saa kätevästi pois silmiltä heilumasta saaden silti olla vapaana. :) Oon todella innoissani pantojen palaamisesta kauppojen hyllyille! Löytyykö ruudun siltä puolelta muita pantoihin hullaantuneita?

Sisuunnuin viime viikolla väsymykseen aivan totaalisesti, ja marssin verikokeisiin ferritiinikontrolliin. Vaikka olin yhden pullollisen rautajuomaa juonut, ferritiini ja hemoglobiini olivat vain laskeneet. Siinä missä ferritiini oli syksyllä 14, oli se enää 8. Hemoglobiini mulla oli 118. No, en yhtään ihmettele että väsyttää.. Hoitaja melko huolestuneena totesi, että nyt täytyisi jonkun ottaa tästä tiukka koppi. Siispä huomisen homma nro. 1 on soittaa työterveyshuoltoon ja yrittää saada aika lääkärille. 

Muuten viikonloppu on mennyt oikein mukavasti! Saatiin miehen kanssa viimein tehtyä palapeliurakka loppuun, ollaan ulkoiltu ja käyty koirapuistossa, katsottu yhtä hyvää sarjaa (josta yritän pian teillekin vinkata sarjasuositusten muodossa), vietetty peli-iltaa ystäväpariskunnan kanssa (heti löytyi, kun viime postauksessa kaipailin :-D) ja ihan vain nautittu olostamme. Aivan tosi jees. 

Energistä uutta viikkoa toverit :-)

7. tammikuuta 2019

KUN AINA VÄSYTTÄÄ

Heti alkuun korostan, etten ole terveydenhuollon ammattilainen, ja kyseessä on ainoastaan oma tarinani, jonka tässä kerron. Mielelläni kuulisin kommenttiboksin puolella myös teidän kokemuksia väsymyksestä ja syistä sen taustalla.

Syksyllä jo kerroin teille käyneeni verikokeissa tutkituttamassa rauta-arvojani, jotka eivät olleet kohdillaan. Itse asiassa ne ovat hyvin harvoin olleet - jo nuoruudessani söin rautavalmisteita anemiaan, ja olin säännöllisesti hyvin väsynyt. Tällä kertaa hemoglobiini oli ehkä korkeampi kuin koskaan mulla aiemmin, noin siinä 120 paikkeilla. Olin jälleen ollut aivan valtavan väsynyt, ja kilpirauhasarvoistakaan ei löytynyt mitään häikkää. Oon kilpparikontrolleissa käynyt aina tasaisin väliajoin, sillä mulla on kilpirauhasongelmiin vahvat sukurasitteet ja pari vuotta sitten mullakin oli kilppari-arvot hieman pyllyllään. No, sen jälkeen ne on olleet viitearvojen sisällä, mutta silti mä oon ollut aivan lopen uupunut. Jo viime kesänä serkkuni suositteli mua mittauttamaan ferritiinin eli raudan varastoarvon, joka monen asiantuntijan mielestä kertoo paljon enemmän kuin pelkkä hemoglobiini. Siinä on vain sellainen ongelma, että ferritiiniä ei lähdetä mittaamaan ihan huvin vuoksi. Sain kuitenkin lääkäriltä lähetteen ferritiinikokeisiin, ja tutustuin itsekin aiheeseen tarkemmin netin välityksellä.

Taustaksi sanottakoon, että oon ollut 10,5 vuotta kasvissyöjä ja mulla hempparit on olleet aina melko alhaiset. En muista että koskaan aiemmin olisi ollut edes tuota 120, joskus huitelivat siellä reilussa 80:ssä. Muistelen että yliopistovuosieni alussa YTHS:llä mitattiin ferritiini joka oli aivan surkea, mutta tähän en löytänyt mistään varmistusta - koska oon valmistunut, niin en päässyt enää syksyllä kirjautumaan koko tietokantaan. Oon myös aina ollut enemmän tai vähemmän väsynyt, ja jotenkin turtunut siihen väsymykseen. En oikein osaa edes erottaa mikä on normaalia ja mikä ei, kun oon aina väsynyt. Suoriudun arjesta ja töistäni loistavasti, mutta töiden jälkeen en juuri muuta jaksakaan. Se turhauttaa, ja syksyllä viimein tuli fiilis että hitsi, nyt tälle asialle on tehtävä jotain. 

Sitä väsymystä on jotenkin hankala kuvailla. Kaikkihan on joskus väsyneitä - haukotuttaa, herääminen tuntuu raskaalta tai haluaisi vain takaisin peiton alle. Mutta kun se väsymys on niin kaiken kattavaa, lamaannuttavaa ja turruttavaa. Kaikki tuntuu vähän tai vähän enemmän raskaalta, uuvuttavalta ja ylitse pääsemättömän vaikealta. Kun et oo ihan varma milloin oot viimeksi ollut pirteä tai ootko juuri ikinä. Kun oot liian tottunut koko tilanteeseen, mutta et ole varma johtuuko kaikki vain tavallista suuremmasta unentarpeesta. Ja tämä on väsymystä, johon ei mikään unimäärä auta. 

Ja mähän siis nukun aivan valtavia määriä. Muistan kun YTHS:llä on tätä väsymystä vuosien saatossa tasaisesti selvitelty, ja sieltä monesti sanottiin että mun pitäisi kääntää unirytmiäni paremmaksi. No, nyt oon kääntänyt. Päivätyön aloittamisen jälkeen mun on ollut pakko mennä nukkumaan viimeistään klo 22-23, joskus jopa ennen sitä. Saan unta keskimäärin 8-9h, jonka pitäisi olla aivan riittävä unimäärä aikuiselle ihmiselle. Mutta kun se ei ole. Mä voisin nukkua aivan holtittomia määriä, 13h ei tunnu missään. Siihen päälle päikkärit onnistuu mainiosti. Joululomallakin pohdin että unimäärät varmasti johtuu syksyn väsymyksen purkautumisesta, mutta kun eihän mulla pitäisi sieltäkään olla tippaakaan univelkaa. Silti aina vain väsyttää. 

No, tästä päästään takaisin ferritiiniin. Ferritiiniin, jonka puutosta on tituleerattu jopa trendi-ilmiöksi. En jaksa välittää tuosta hassusta yleistyksestä, sillä oon vain onnellinen että ainakin jokin syy verikokeista on löytynyt tähän väsymykseen. Ja jos voin saada helpotusta asiaan, vähät välitän siitä kuinka trendikäs juttu on kyseessä, tai kuinka joku tuhahtelee taas yhden bloggaajan kirjoittavan ferritiinistä. Tästä on alettu puhua enemmän, ja uskon että sitä myötä moni on voinut löytää syyn ja sitä kautta avun ongelmilleen. Kyseessä on monelle oikea ongelma, jonka leimaaminen muoti-ilmiöksi aliarvioi samalla vaivasta kärsiviä. Korostan jälleen sitä että en ole terveydenhuollon ammattilainen enkä tiedä näistä asioista mitenkään valtavasti, ja voin kertoa ainoastaan oman kokemukseni. Avata sitä väsymystä, joka blogin aktiivisille seuraajille varmasti on jossakin muodossa näyttäytynyt tekstejäni lukemalla.

Ferritiini tosiaan kuvaa elimistön rautavarastoja, ja matala ferritiiniarvo on merkki riittämättömistä rautavarastoista. Henkilöllä voi olla raudanpuutteen oireita jo ferritiiniarvon ollessa viitealueen alaosissa. Ja vaikka hemoglobiini olisi hyvä, voi silti löytyä raudanpuutteen oireita - yleensä hemoglobiini alkaa näyttää huolestuttavia lukemia vasta, kun raudan varastoarvo on aivan olematon. Eli pelkän hemoglobiiniarvon tuijottelu ei useinkaan riitä. Monesti ajatellaan oireisen henkilön ferritiiniarvon 30-40 olevan viimeistään aihe rautalisän käyttöön. Ennen rautalisän käyttöä syy alhaiseen raudan varastoarvoon tulisi kuitenkin selvittää.

Kävin verikokeissa, ja mulle kerrottiin ferritiinin viitearvojen olevan 13-150, joskin hyvä ferritiiniarvo olisi monien lähteiden mukaan jossain 70-100 paikkeilla. No, mun ferritiiniarvo oli 14. Juuri ja juuri viitearvojen sisällä, mutta lähtökohtaisesti melkoisen surkea. Samaa mulle sanoivat sairaanhoitaja, lääkäri sekä luontaistuotekaupan myyjä - samaa linjaa on jatkanut myös internetistä löytämäni tietous. 

Varastoraudanpuute tunnistetaan Iltalehden artikkelin mukaan Suomessa yhä huonosti. Ja vähän sama fiilis jäi mullekin, kun lääkäri totesi että syö nyt sitä rautaa, sulla on tää ferritiiniarvo aika huono. Olin jo siihen mennessä selvittänyt aika paljon ferritiinistä, ja totesinkin että eikö tälle pitäisi selvittää syy. Lääkäri veikkaili runsaita kuukautisia ja ollessani asiasta eri mieltä, laittoi hän mulle lähetteen ferritiinikontrolliin. Yhden purkin rautajuomaa join, mutta luulen tuon olleen riittämätön täydentämään heikkoja rautavarastojani. Vatsani ei kestä tavallista rautatablettikuuria, mutta melko varmasti rautavalmisteen käyttöä on jatkettava vielä hyvä tovi. Suunnitelmissa mulla onkin käydä mittauttamassa ferritiini pian uudestaan, ja sen jälkeen jutella lääkärin kanssa uudelleen tarvittavista toimenpiteistä. Mä niin toivon, että tämä ongelma saadaan kuriin ja varastorauta-arvoni nostettua asemiinsa vaikka sitten hitaasti, mutta varmasti.

Millaisia kokemuksia sulla on väsymyksestä? Oletko joskus kärsinyt alhaisesta hemoglobiinista tai ferritiinistä?

Blog Design by Get Polished