Uutta, ihmeellistä ja ihanaa

Täällä taas, lopultakin! Mun elämästä on tullut niin kiireistä, että eipä ole ehtinyt blogiin kirjoitella saati koneella käydä tai kämpillä istuksia, heh. Kerrottavaa on paljon ja vielä vähän lisää, joten aloitetaanpa ihan alusta.

Perjantaina oli mun kummipojan nimpparikahvit! Oli aivan mahtavaa nähdä pikkuista taas pitkästä aikaa<3 Aiemmin torstai-iltana poitsu kyseli multa että minne meet yöksi, vastasin että kotiin. Kyseli perään, että voisitko jäädä tänne yöksi. Kysyin että miksi, niin vastaus oli: "sen takia kun minä tykkään sinusta"!!! <3 Voi sitä onnen määrää kun kolmevuotias sanoo jotain noin suloista! Kyllä oli kummitädillä tulla tippa linssiin :) Torstain ja perjantain aikana sain kyllä sydämeni kyllyydestä puhaltaa saippuakuplia, leikkiä piilosta, leikkiä autoilla.. Musta tehtiin myös makuualusta. Rakastan sitä pikku poikaa! <3

Viikonloppu oli täynnä paljon kaikkea ihanaa, varsinkin rakkaiden ihmisten seuraa. Lauantaina vietettiin perheen kanssa koti-iltaa sen jälkeen kun olin käynyt moikkaamassa paria kaveria. Lauantaista tulee luultavasti postausta myöhemmin, mikäli joskus vielä ehdin koneella käymään. Mutta ihanaihana viikonloppu!

Sunnuntaina koitti sitten lähtö Joensuuhun opiskelemaan luokanopettajaksi! Tavaroiden pakkaaminen oli todella iso homma, ja jostain syystä musta tuntuu että otin hiukkasen liikaa tavaroita mukaan, eheh. Kaikki oli aivan varmoja, ettei mun tavarat tuu mitenkään mahtumaan bemariin. No, mahtui ne -juuri ja juuri. Yhtään enempää ei olis kyllä mahtunut.. Lähtö oli aika haikea, vaikkakin mä lähdin todella odottavin, innokkain ja avoimin mielin. Matka Joensuuhun sujui tosi mukavasti, mutta tavaroiden kantaminen toiseen kerrokseen ei ollut mitään mukavinta hommaa.. Varsinkin kun kantamukset oli aika painavia. Perille päästyä ikäväkin pääsi hieman yllättämään. Lohtupuhelu mun parhaalle rauhoittajalle kuitenkin auttoi, ja niin sitä lähdettiin hymyillen kohti luokanopettajaopiskelijoiden ensitapaamista.

Tapaamisessa oli todella hauskaa! Kaikki tyypit oli tosi rentoja ja mukavia, tuntui siltä että oon todella samanlaisten tyyppien luona. Kaikille pystyi vain menemään juttelemaan, ja ihmiset olivat avoimia ja ystävällisiä. Tänäänkin monet samaa alaa opiskelevat tyypit hymyilivät ja moikkailivat, vaikka eivät olleet aiemmin mun kanssa jutelleetkaan. Sellaisesta tulee väkiselläkin tosi iloiseksi! Aina on juttuseuraa, ja tykkään tosi paljon täällä olosta. Mulla on ollut täällä tosi kotoisa olo, mun asuinseutu on viihtyisää ja kaunista sekä kämppä on kerrassaan ihana! Kaikki on lähtenyt käyntiin paremmin kuin osasin edes kuvitella.

Koulut alkoi siis maanantaina, ja päivä oli todella kiireinen. Koko päivän tulvi infoa joka suunnasta, ja puolet siitä meni tottakai toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Eilen ehdin koulun ja illanvieton välissä pyörähtää kämpillä kokonaisen tunnin. Ruokaa vaan naamaan samalla kun maksaa vuokraa ja tekee muita hommia. Koulupäivä oli mukava, mutta uuvuttava. Tänä aamuna olikin sitten pakko torkuttaa herätystä eteenpäin, eikä siltikään olisi jaksanut millään nousta.

Tänään on sitten ollutkin pitkälti eilisen kaltainen päivä. Onneksi päivä oli hieman lyhyempi, ja nyt mulla onkin pari tuntia aikaa ennen illanvieton alkua. Hommaa on kyllä siitäkin edestä.. Tuntuu että muistettavaa ois kauheasti, mutta ei vaan muista mitään. Illalla meillä on taas tuutorien vetämä ilta yliopistolla, jotain pelejä luultavasti (kuten eilen) sekä mukavaa yhdessäoloa.

Niin ja asuntopostausta on kyselty aiemmin, luultavasti teen sellaisen jossain vaiheessa kunhan ehdin. Osa mun sisustusjutuista kyllä odottaa vielä R-Kioskilla, jonka sijainnista mulla ei oo kerrassaan minkäänlaista havaintoa. Ehkä mä ne vielä joskus saan kotiutettua!

Kuvissa näkyykin mun nimpparikahvitteluasu, joka koostuu Seppälän hameesta, BikBokin ihanasta neuleesta sekä henkkamaukan omppukorusta. Tykästyin asuun huimasti! Yhdistin siihen myös kultaiset korkkarit, jotka ei kyllä kuvissa valitettavasti ole jalassa. Ja koska ette oo mun naamaa muutamaan päivään nähneet, niin ajattelin kertaheitolla laittaa itsestäni kuvia kyllästymiseen asti! Ihanaa eikös ;)

Välillä kyllä meinaa koti-ikävä iskeä niinä hetkinä kun kantapäät on kävelystä kipeät, reisilihakset taas pyöräilystä kipeät, bussilla kulkeminen on kallista sekä bussiyhteydet Noljakkaan melkoisen heikohkot ja autolle löytää todella huonosti vapaita paikkoja yliopistolta. Siinä sitä sitten saa miettiä että millä lähtis liikkeelle. Kuitenkin matkaa on vajaat 5km yliopistolle. Onneksi tuollaisia hetkiä on tähän mennessä ollut vain yksi :) Ihanaa täällä on!

Viikonlopun suunnitelmat muuttuikin hieman, ja menenkin jo torstaina illalla Kuhmoon. Perjantai on vapaa, joten pääsee kotiin ja saa nukkua piiiitkään! Ehdin ehkä nähdä vielä kummipoikaakin, ja kaikkia muita rakkaita ja ihania. Sunnuntaina on vielä juhlat, joihin pitäisi mennä. Ihana viikonloppu tulossa siis! :)