12. elokuuta 2018

"HALUATKO LIHOA SATAKILOISEKSI?"

Tekisi mieli pahoitella rajuhkoa otsikkoa, mutta en taida kuitenkaan tehdä niin. Mä oon pari päivää ollut aika maassa tuon otsikon kysymyksen takia. Oikeastaan aika tosi maassa. Kirjoitan tästä siksi, koska tuo kysymys on puitu auki, selvitetty ja selitetty puolin ja toisin. Kirjoitan tästä siksi, että tätä instagramin storyissä avatessani sain valtavan hyvän vastaanoton, ja moni koki aiheesta puhumisen tärkeäksi. Tärkeää se varmasti onkin, ja onhan siitä moni puhunutkin ja ottanut asiaan kantaa. En nyt kovin syvällisesti asiaan paneudu, mutta kerron oman perjantaisen kokemukseni, sekä sen herättämiä ajatuksia ja mahdollisen opetuksen. Tarkoitus ei ole myöskään missään nimessä lynkata ketään tai kertoa kenenkään virheistä, vaan kyseessä on ihan vain arkinen tilanne, pieni väärinymmärrys ja sitä todellista elämää täydellisen somen takaa :D Sitäkin tarvitaan! Yhdessä ollaan asianosaisen kanssa päätetty, että tästä asiasta saan blogissa kertoa ja sen jakaminen voi ehkä saada aikaan jotain hyvääkin.

 Tosiaan, tilanne alkoi perjantaina aamulla, kun siskoni oli tehnyt suklaakakkua. Mun sisko on aivan loistava leipuri-kondiittori, joka taikoo kerta toisensa jälkeen herkullisempia ja herkullisempia kakkuja ja ruokia. Ja tsiisus, tän kertainen kakku oli muuten hyvää. Täyteläinen keksipohja, jonka päällä suussasulavaa, mielettömän pehmeää suklaata. Kaisu tietää mistä mä tykkään, ja välillä haluaa ilahduttaa mua tekemällä jotain tosi namia. Ja tällä(kin) kertaa hän onnistui täysin. Vetelin kakkua iltapalaksi pari palaa, ja aloitin aamuni tuolla samaisella kakulla. Poikaystävä meni vähän vaikeaksi, ja kysyin mikä hänelle tuli. Hän pyysi minut luokseen, ja kakun ahmittuani kömmin sohvalle hänen viereensä. "Tiedäthän että rakastan sinua?" Tiedän tiedän, vastasin onnenhymy suklaasta tahmaisilla huulillani. "Haluatko lihoa satakiloiseksi?" Tsädäm, siinä se tuli.

Kun tätä on puitu ja keskusteltu ja mietitty ja itketty, on selvää (ja toki oli aiemminkin), ettei ihana mieheni koskaan olisi halunnut loukata minua. Hän ei todennäköisesti edes tajunnut mitä sanoi, tai miten ne sanat minuun vaikuttaisivat. Tuo tyyppi on maailman huomaavaisin ja ajattelevaisin, ja rohkenen väittää että tässä voi olla osittain kyse miesten ja naisten välisistä eroistakin. Miehet ovat ehkä suorempia, ja välillä unohtavat muotoilla sanansa viimeistä piirtoa myöten, kun taas naiset ovat taipuvaisempia ylianalysointiin, näin stereotyyppisesti karrikoiden. Ja edelleen korostan, hän oli sanoistaan tosi pahoillaan ja surullinen minua loukattuaan, enkä missään nimessä halua korostaa hänen virhettään, vaan oman kokemukseni kautta nostaa esille tärkeän aiheen, josta sain instan ja muiden viestintäkanavien kautta lukuisia viestejä.

 Mun oli vaikea ymmärtää että mies halusi lähinnä kysyä aamupalani terveellisyydestä, sillä otin sanat hyvin kirjaimellisesti ja mulla on taipumusta uskoa pahimpaan. Ajattelin olevani lihava, kuvottava, riittämätön. Ennen kuin tämä koko homma saatiin puhuttua, aloin pitää naurettavaa nälkälakkoa ja mietin jokaisen suupalan kohdalla, että lihonko taas tästäkin. Äiti muisteli mun nuoruutta, kun en syönyt, halusin liikkua mahdollisimman paljon, paino oli hyvin alhainen ja kyttäsin kaloreita. Tuolloin äiti ja moni muu oli minusta todella huolissaan. Oli lähellä, että olisin sairastunut syömishäiriöön. Ja uskon vahvasti, että monella muulla on vastaavanlaisia kokemuksia! Monelle on käynyt paljon pahemminkin.

Se on fakta, että kroppa muuttuu siirryttäessä teinivuosista aikuisuuteen. Aineenvaihdunta ei toimi samalla tavalla, ja monen täytyy tehdä töitä pysyessään ihannepainossaan. Jos oot kuten minä ja rakastat kakkua enemmän kuin liikuntaa, vyötärölle voi kertyä ylimääräisiä senttejä. Ennemmin mä kuitenkin valitsen sen kakkupalan, jos se tekee mut hullunlaista treenaamista onnellisemmaksi. Mutta kuitenkin mun mielestä on tärkeää pitää huolta omasta terveydestään, jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan liikunnan avulla! Liikunta on mulla jäänyt minimiin parin viime vuoden älyttömän kiireen ja suorittamisen takia, ja aion vakaasti saada sen syksyllä jälleen osaksi elämääni. En siksi että laihtuisin tai voisin esitellä upeaa sixpackia, vaan jotta voisin paremmin ja saisin energiaa arkeeni. 

Oon sitä mieltä, että kaikenlainen painosta kommentoiminen on väärin. Sain tästä instassa lukuisia viestejä kertoen muiden vastaavanlaisista kokemuksista. Siitäkin, miten laihuutta on kommentoitu muka ihaillen. Eikä painon kommentointi rajoitu enää kilojen nousun huomiointiin, vaan myös painon laskua saatetaan ihmetellä isoon ääneen. Siis aivan uskomatonta, sillä miten kukaan voi tehdä oletuksen, että painon lasku on jotenkin ihailtavaa ja hienoa? Kukaan ei voi ulkoapäin tietää, vaikka painon laskun tai nousun taustalla olisi jokin sairaus. On jotenkin uskomatonta, miten tutut tai tuntemattomat kokevat tarpeelliseksi tai oikeudekseen kommentoida sitä, kuinka paljon elopainoa joku mukanaan kantaa. Siis mitä se kenenkään muun takapuolta kutittaa, vaikka farkut vähän puristaisivat tai teinivuosien ampiaisvyötärö olisi muisto vain? Jos farkut pyörivätkin liian isoina päällä? Kehopositiivisuus vilkkuu somessa päivä toisensa jälkeen, mikä onkin mielestäni tosi hienoa. Aihe herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan, ja itse liputankin terveyden ja monipuolisen henkisen sekä fyysisen hyvinvoinnin puolesta. Kaikki vartalot ovat yhtä hyviä ja arvokkaita, painosta ja kurveista/kurvittomuudesta riippumatta.

Tästä tulikin ehkä vähän vankempi kannanotto, kun aluksi ajattelin.. Koko aiheesta en aluksi ajatellut kirjoittaa, mutta monien jakamat kokemukset saivat mut muuttamaan mieleni. Aivan järkyttäviä kommentteja, joita paino saakaan monet laukomaan! Mietitään jooko kahdesti, ennen kuin päästetään sammakoita suustamme koskien muiden henkilökohtaisia asioita. Ei me koskaan tiedetä mitä siellä taustalla voi olla, joten ei oteta riskiä toisten mielen pahoittamisesta. Erityisesti, jos kohde sattuu olemaan samanlainen mielensäpahoittava herkkis, kuin minä ;)

Peace and love, ihanaa uutta viikkoa!

14 kommenttia :

  1. Kuuntelin kaikki sun Ig tarinat postaukseen liittyen ja arvostan, kun niin rohkeasti avasit tunteita siitä, mitä tuo kysymys herätti sinussa! Ihanan avoimesti kerroit tunteitasi ja historiaasi painoon liittyen. Ihanaa, että teit asiasta vielä postauksen, koska monelle tuollainen kommentti voi olla se kommentti, mitä ei oma pää voikaan käsitellä ja laukaisee jotakin muuta. Itse olen sinussa täysin samoilla linjoilla, mitä tulee ulkonäköön kommentoimiseen!

    Hyvä postaus tärkeästä aiheesta ja uskon vilpittömästi, että moni saa tästä postauksesta apua ja lohtua. <3
    Itse kirjoitin samasta asiasta postausta vähän aikaa sitten! :)

    https://www.siirikiviharju.com/2018/07/pyllyssa-muhkuroita-mita-sitten.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Siiri kommentista ja sanoistasi, ne merkitsevät mulle paljon :) Pitkään kyllä mietin uskallanko, ja jotenkin tuo aihe osui itseäkin tosi syvälle ja olo oli jopa haavoittuvainen. Onneksi kuitenkin jaoin ne fiilikset, sillä sain niin paljon palautetta ja muutkin jakoivat omia kokemuksiaan, että jäi pelkästään hyvä fiilis asiasta! :)

      Kiitos vielä kauniista sanoistasi, myös minä toivon todella että jollekin tästä olisi apua, tai että tämä edes herättäisi ajatuksia :) Kiitos kun linkkasit oman postauksesi, käyn sen ehdottomasti lukemassa! :)

      Poista
  2. äärettömän tärkeä asia ja kun jo kuuntelin sun ig storyt ajattelin että oot niin rohkee kun kerrot ja puhut tästä! Oon sun kans samoilla linjoilla tosta toisten ulkonäön kommentoimisesta!

    Oot täydellinen just noin<3 ikävä sua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Roosa <3 Oot aivan ihana, mullakin on sinua ikävä <3 Nähdään pian!

      Poista
  3. Olen koko elämäni ollut vähän isompi ja kurvikkaampi. En mitenkään silmiinpistävällä tavalla, mistä saan kiittää ehkä pitkää pituuttani. Aina olen kuitenkin asian kanssa vähän kamppaillut. Vanhemmilta on tullut joskus kommenttia, mikä on välillä saanut aikaan itkua ja kiukkua. Pohjimmiltaan kyllä tiedän, että hekin tarkoittavat vain hyvää.

    Poikaystävältäni en ole saanut suoranaisia kommentteja painostani ja hän tietääkin, että se on minulle melko arka paikka. Joskus kaupassa hän on karkkihyllyllä ollessa kysynyt, että tarvtisenko todella jonkun suklaapatukan. Minäkin samaan tyyliin kuin sinä otan sen kommenttina painooni liittyen ja olen lopulta itkenyt automatkan kotiin sitä, kuinka en riitä ja olen huono jne. Olemme tästä keskustelleetkin usein ja hän on sanonut, että ei ehkä osaa ilmaista sanojaan oikein ja tarkoittaa niillä vain hyvää. Olenhan usein valittanut, kun pitäisi vähentää herkkujen syöntiä, joten hän yrittää tuollaisilla kommenteilla ja muistuttaa itseäni omista sanoistani. Tälläienn tempperamenttinen kun kuitenkin olen niin otan nuo sanat aina itseeni, vaikka itse olen vaatinut kannustusta.. :D

    Tärkeä postaus! Nykypäivänä on niin valtavat ulkonäköpaineet! Näistä on hyvä puhua julkisesti kuin myös ihan kahden kesken parisuhteessa tai perheessä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos pitkästä kommentista, ja siitä että jaoit kokemuksiasi :) Tosi ikävää, että olet joutunut kuulemaan vanhemmiltasi painosta kommenttia, joka on saanut sinut surulliseksi. Ihanaa, että sulla on rinnallasi ymmärtävä kumppani, joka tietää kuinka kovasti painokommentit voivat satuttaa! Välillä kyllä sattuu noita väärinymmärryksiä jokaiselle, ja toki moni ulkonäkönsä kanssa edes joskus kamppaillut voi ottaa ne kommentit juuri sillä tietyllä tavalla, vaikkei toinen mitään sellaista tarkoittaisikaan. Been there done that. Se oma epävarmuus vain nostaa päätään välillä :( Ja siis tismalleen sama juttu täällä, että minäkin monesti ihan itse pohdin, että pitäisi kuntoilla ja herkutella vähemmän, mutta sitten kuitenkin saatan pahoittaa mieleni toisen puolihuolimattomasti asetetuista sanoista. Nämä jutut on vaan niin arkoja ja vaikeita.

      Kiitos kommentista ja palautteesta, ihanaa että postaus sai hyvän vastaanoton! :)

      Poista
  4. Mä oon kans joskus saanut eräältä mieshenkilöltä (J) kommentin painooni liittyen ja vitsi miten se sattu sillon! Koin kans, että oon jotenkin huono ja riittämätön, kunnes puhuttiin asioista ja siitä mitä sillä oikeasti tarkotettiin, ihana kun otit puheeksi tän tärkeän aiheen. Mustakin kaikki vartalot, kurvikkaat/kurvittomat on kauniita ja kenelläkään ei oo oikeus arvostella toista <3 Ihana herkkis oot muru!♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äääää voi ei.. Vaikkei sillä pahaa tarkoittaisikaan, niin kyllä se kommentti voi silti sattua arkaan paikkaan osuessaan! Välillä E:kin sanoo ettei ota ollenkaan kantaa mihinkään painojuttuihin, koska niissä ei voi kuin epäonnistua. Ja ymmärrän tuon päätöksen hyvin.

      Siellä kans ihana ja niin tärkeä herkkis <3 Pus!

      Poista
  5. Mie kuuntelin kans siun Insta- storyt, tärkeä asia ja mahtavaa, että otit niin kattavasti asian esille! Painon kommentointi on kyllä yksi pahimmista asioista, mitä tehdä muille ja varsinkin kasvaessa, esimerkiksi ala- ja yläasteikäisenä joku kommentti voi pahimmillaan olla osa syömishäiriöiden aiheuttajista. Muistan varmaan koko elämäni ajan, miten yksi luokkalaiseni tyttö kommentoi painoani negatiiviseen sävyyn kun oltiin yhdeksän vuotiaita - siis olin tuolloin pienimpiä koko luokasta ja kommentoijaa huomattavasti pienempi! Se jäi todella paljon häiritsemään ja siitä lähtien aloin itsekin kiinnittää huomiota muka "pyöreään mahaan", liian suureen painoon yms. Kommentti aiheutti epävarmuutta todella paljon, joka kesti nuoreksi aikuiseksi saakka, ennen kuin aloin olla enemmän sinut itseni kanssa. Tämän hetkistä painoa on myös kommentoitu, mutta pelkästään tuntemattomien taholta, joilla useimmiten ei olisi mitään varaa lähteä arvostelemaan minua tai ketään muutakaan.

    Ois mahtavaa, kun ihmiset löytäisivät jonkun järkevän keinon purkaa pahaa mieltään loukkaamatta muita. On ihan yksi ja sama, että paljonko painat, silti jollakulla on aina jotain sanottavaa siitä, vaikka se ei millään tavalla muille kuulu. Miusta on tärkeää, että paino ja kunto pysyy terveellisissä rajoissa, eikä aiheuta vakavia terveysongelmia. Mut joo, piti tulla sanomaan et hyvä postaus ja mukava kun otit aiheen esille täälläkin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos palautteesta Milla, ja onpa ihanaa että sinäkin kuuntelit ne! :) Oon sitä mieltä, ettei painoa tai ulkonäköä pitäisi KOSKAAN muiden kommentoida, ellei kyseessä sitten ole joku terveysalan ammattilainen, joka terveydellisistä syistä joutuu asiasta sanomaan. Aina on vaara, että kommentti osuu syvälle ja aiheuttaa pahempia ja pidempiaikaisia ongelmia, esimerkiksi juuri mainitsemiasi syömishäiriöitä. Ja siis, aivan kamala tuo kuvaamasi tapaus! Miten lapsetkin jo osaa olla noin raadollisia, ja kommentoida toista lasta noin! Jotain aivan järkyttävää, johon vanhempien ja muiden aikuisten tulisi puuttua HETI.

      Oon täysin samaa mieltä toisen kappaleen ensimmäisestä lauseesta - voi kun sitä omaa pahaa mieltä voisi purkaa loukkaamatta muita. Jos kyseessä ei ole paino, niin aina löytyy jotain muuta mistä nillittää.. Kaikessa ihanuudessaan ihmiset osaa olla myös kamalia. Asioita, jotka eivät muille kuulu, ei todellakaan tulisi ulkopuolisten ronkkia.

      Kiitos Milla <3

      Poista
  6. Todella hyvä postaus, mä en yleensä lue näitä kehopositiivisuus juttuja ja paino asioita, mutta tämän luin koska se nappasi minut täysin mukaansa. :) Oon täysin samaa mieltä ettei toisen kehoa pidä lähteä koskaan arvostelemaan.
    Mä oon koko elämäni saanut kuulla kuinka pieni ja laiha olen, se ahdistaa koska vaikka kuinka syön, niin paino ei nouse. Sitä oli joskus hirmuisen hankala pitää yllä ja se lähti helposti laskemaan, mutta nykyään kun ikää on tullut vähän enempi niin sujuu tuokin paremmin :) Joskus toivoin kovasti että oisin kurvikkaampi, nykyään oon jo ihan sujut itteni kanssa.
    Jokainen ja jokaisen kroppa on kaunis <3 Mä en kauheesti katsele ig stooreja ellei joskus vahingossa klikkaa (poistun yleensä samantien, koska en vaan osaa katsoo videoita) ja hitto vie että nyt harmittaa, sillä olisin halunnut kuulla kaikki nuo mitä oot sinne kertonut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa ihana kuulla tuollaista palautetta, kiitos oikein paljon! <3 Ihanaa että tämä kiinnitti niin monen huomion, ja moni lähti jakamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaankin.

      Oon sitä mieltä, että vaikka painoa tai sen nousua ei saisi arvostella, niin ei missään nimessä myöskään painon laskua tai laihuutta! Nekin kommentit voivat satuttaa ihan yhtälailla! Koskaan ei voi tietää mitä taustalla on, ja kuinka paljon ihminen on paininut kroppansa tai itsetuntonsa kanssa, ja siihen on tosi vaarallista mennä kommentoimaan ja puuttumaan.

      Kata, oot juuri täydellinen tuollaisena <3 Onpa harmi ettet ennättänyt noita stooreja näkemään, mutta samat asiat tuli postauksessakin aikalailla esille! :)

      Poista
  7. Mulla on ilmeisesti jäänyt nuo sun Instastoryt kuulematta, mutta oli kyllä kiva (voiko tätä sanaa käyttää tässä konseptissa...?) tällainen vakavampi postaus sulta. Tiedän ettei miesystäväsi tarkoittanut pahaa sanoillaan, miehet kun välillä puhuvat suunsa puhtaiksi niin suoraan, että voi mennä tunteisiin, mutta mua sattui lukea tuo kommentti. Ehkä sen vuoksi, että olen itse aina kamppaillut oman painoni ja vartalonmallini kanssa ja saanut kuulla olevani liian lihava. Ja vaikka kuinka kamalalta se kuulostaakin niin mun oma isäni on yleensä ollut tällaisten sanojen takana. Hän osaa aina sanoa ne oikeat sanat, joiden takia mä pimahdan ja alan vollottaa kuin viimeistä päivää, koska paino on aina ollut mulle todella herkkä asia. Enkä usko olevani ainut.

    Enkä halua, että kukaan, joka tämän kommentin näkee, ymmärtää väärin. Mun isä on mulle todella tärkeä, mutta hän on osannut - ehkä ajattelemattomuuksissaan - sanoa mua satuttavia sanoja, vaikka hän ei tiedä, miten paljon olen kamppaillut syömisen ja kaiken siihen liittyvän kanssa. Välillä katson muiden ilmeitä; Mitähän ne musta nyt ajattelee jos otan lisää ruokaa? Näytänköhän lihavalta? Millä tavoin muut näkevät mut? Tuollaiset ajatukset olivat päällimmäisinä mielessä, kun olin alle kaksikymppinen. Nyt olen osannut olla välittämättä, edes vähän. Koska olen kuullut muiden sanovan, ettei sillä ole niin suurta merkitystä, miltä näytän. Mulle ihminen on ihminen, käyttää hän minkä kokoisia vaatteita tahansa tai on vartalonmalliltaan millainen vain. Tietysti urheilu sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi on tärkeää, sitä en kiellä, mutta ihminen on kaikesta huolimatta arvokas, on hän vähän isokokoisempi tai pienempi. Ja kuten sanoit, koskaan ei tosiaankaan voi tietää, mitä kaikkea painon nousun tai laskun takana on niin siksi kannattaa miettiä pariin otteeseen, mitä sanoo näihin asioihin liittyen.

    Hyvä teksti, kiitos tästä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että pidit postauksesta :) Se on kyllä totta, että miehet välillä puhuu suunsa puhtaaksi ajattelematta tai hoksaamatta, että toiseen, yleensä herkempään osapuoleen, ne sanat voikin sattua kovasti!

      Voi ei, tulin ihan tosi surulliseksi noiden sun isän kommenttien takia!! :( Ihan kamalaa jos hän ilmeisesti monestikin (?) sanoo tuollaisia juttuja, jotka sattuu sua syvälle. Välillä tunnistan itsekin ajatelleeni vastaavia juttuja esimerkiksi ruoan ottamisen kohdalla, erityisesti koska mun mies on hyvin pieniruokainen - ja itse syön usein enemmän.

      Oon niin samaa mieltä tuosta, että ihminen on ihminen vaatekoosta tai vartalomallista huolimatta! Ihmisiä on ja pitääkin olla erilaisia! Oon tosi onnellinen siitä, että osaat edes vähän aiempaa enemmän olla välittämättä tuollaisista kommenteista! <3 Ja toivon että saat sanottua isällesi tai kenelle tahansa, että tuollaiset heidän sanomansa kommentit sattuvat sinuun kovasti! Hurjasti haleja, oot täydellinen juuri noin <3

      Poista

Blog Design by Get Polished