18. elokuuta 2018

VILJAPELLOLLA

"Laita nyt siihen että viljapellolla, ku ei olla ihan varmoja mitä viljaa se oli."
"Kirjota vaikka siihen, että jospa oisi ne viljat nyt puitu."


Mä rakastan näiden kuvien loppukesän fiilistä aivan yli kaiken. Mä rakastan kesää ja syksyä aivan yli kaiken. Sitä fiilistä, kun kelit alkaa hiljalleen viiletä ja ilmassa on syksyn tuntua. On vielä vähän kesä, ja melkein jo syksy. Saa haaveilla paksuista villapaidoista, herkullisista syksyisistä ruoista ja omenapiiraista, höyryävistä teemukeista. Kun saa kasvattaa yöpöydän reunalle lukemista odottavaa kirjapinoa, joka toivottavasti tänä syksynä saa dekkareiden rinnalle jotain elämänmakuista ja koskettavaa. Kun suklaalevy tuo viltin alla lohtua sateisen päivän jälkeen, ja mieli alkaa kaivata kynttilöitä tunnelmaa luomaan.

Syksyllä iskee aina into uudistua. Samalla haluan hautautua viltin mutkaan ja olla siellä turvassa, omassa pesässäni. Silti mielen valtaa pieni kutkuttava tunne tehdä jotain uutta, uudistaa kenties vähän sisustusta tai raahata iso kasa tavaraa kirppikselle. Hypellä lehtien keskellä, tai tehdä metsäretkiä. Etsiä hieman kantarelleja tai marjoja.

Tältä musta tuntuu just nyt. Tätä kaikkea rakastan niin paljon.

Nyt alkaa olla täydelliset kelit siihen, että voi pukea päälle oikeastaan mitä vain. Mä olen suhteellisen lämminvärinen, joten kesämekoissa tarkenee vielä oikein hyvin. Hieman viileämpinä päivinä kevyet neulepaidat saattavat eksyä päälle, ja housutkin alkavat houkuttaa hellekauden jälkeen. Kesän helteet ovat vielä hehkuvina mielessä, mutta neuleet ovat vaatehyllyllä jo odottamassa ensikäyttöään. Yksi neuleprojektikin odottaa aloittamistaan. Kaikki mahdollisuudet ovat avoinna. 

16 kommenttia :

  1. Ois hirveän hienoa, jos niiltä viljapelloilta pysyttäisi poissa. Ne on muiden elinkeinoa, ei joka miehen oikeuden alaisia leikkipaikkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä huoli, näin maatilan tyttönä olen näistä hyvin perillä. Siispä oltiin äärimmäisen varovaisia ja "huijattiin" kuvakulmilla pellon reunassa. "Keskellä" peltoakin olin oikeasti aivan reunassa, mutta kuva on vain otettu niin, että näyttää kuin olisin keskellä. Ja menin varoen, niin etten yhtään kortta polkisi.

      Ois hirveän hienoa, että tänne voisi tulla huutelemaan (vaikkakin oikeasta ja tärkeästä asiasta sanot!) aivan omalla nimellä ja naamalla, eikä minkään anonyymin nimimerkin takaa :-)) Valoa ja iloa sunkin viikonloppuun!

      Poista
    2. Toki olisi arvostettavaa, jos kaiken voisi sanoa oman nimensä takaa, mutta kaikilla lukijoilla ei välttämättä yksinkertaisesti ole tunnuksia, joilla asiansa kertoa. Tai jaksamista niitä yhden kommentin takia tehdä.
      (eri anonyymi täällä, selvyydeksi)

      Poista
    3. Itse asiassa kommentointimahdollisuus ei suinkaan rajoitu Google-tilin kautta tai anonyyminä kommentointiin, vaan kommentointivaiheessa voi valita vaihtoehdon "Nimi/Url-osoite", jolloin kirjoittaa "Nimi"-kohtaan oman nimensä ja mahdollisesti url-osoitteen, jos sellainen on. Mitään erillisiä tunnuksia ei tarvita, vaan onnistuu ihan samalla tavoin kuin anonyyminä kommentointikin. Toki nimekseen voi kirjoittaa mitä tahansa, eli henkilöllisyys voi myös olla jotain ihan muuta.

      Ja miksipä ei yksinkertaisimmillaan voisi laittaa kommentin peräänkin ihan vain omaa nimeään :)

      Poista
    4. Eka postauksen kommentoijalle tiedoksi: Jennillä saattaa olla ihan omaakin peltoa missä riekkua. Nim. kuhmon juntti

      Poista
    5. Niin kuin maary sanoi, mitä anonyymi on varma, ettei Jenni leiki omalla pellollaan? Tai luvalla napurin pellolla? Itse olen saanut naapurilta luvan ottaa mallikansiooni kuvia hänen ohrapellollaan. Kuulema pari katkennutta kortta ei hänen lompakossaan tunnu. Tiedä sitten.

      Poista
    6. Ehkä tässä haettiin vähän sitä että se tosiaan näyttää siltä että oot keskellä peltoa, mistä asioista tietämättömät saattaa saada esimerkkiä ja noh, mennä oikeesti hyppimään keskelle peltoa ottamaan kuvia. Vaikka lukijan vastuulla on oman järjen käyttö, niin tähän ois voinu vaikka lisätä tekstin, että muistathan että viljapelloille ei saa mennä 😊

      Poista
    7. Toki bloggaaja kenties näyttää esimerkkiä hyvässä ja huonossakin, mutta tosiaan oman järjen käyttö on sallittua :) Mutta hyvä ajatus ja ehdotus sulla tässä!

      Ja aiemmille: tästä kyllä tosiaan löytyy omaa mehtää ja peltoa missä hyppiä ja pomppia vaikka kaikki korret nurin kenenkään mieltä pahoittamatta :D (vitsi vain)

      Poista
  2. Aivan mielettömän upeita kuvia!

    VastaaPoista
  3. Nää kuvat on niin kauniita ja näissä on just sellanen ihana loppukesän tunnelma! <3

    VastaaPoista
  4. Kesä ja syksy <3 Aivan ihania otoksia Jenni, todella kauniita kuvia! Mä oon monta vuotta halunnut myös johonkin pellon reunalle kuvailemaan, mutta pelkään ylikaiken siellä mahdollisesti asustelevia punkkeja(?) :'D Mutta joo, tuskin niitä siinä reunalla paljoa olisi :D Ehkä mäkin vielä joskus 8) Siis tää tunne kun haluais että on vielä kesä pitkään, mutta silti odottelee ja rakastaa sitä tulevaa syksyä <3 Ihanaa pian alkavaa viikkoa kauneus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nepä ne, ihan ehdottomia lempparivuodenaikojani <3 Kiitos kovasti kehuista :) Ja punkkivaara kannattaakin ottaa tosissaan, ei olisi kovin toivottu yllätys! Mulla on hyvin samat fiilikset, toivon tietyllä tapaa kesän jatkuvan, mutta odotan syksyä innolla - siispä keskityn elämään hetkessä ja nauttimaan siitä, mitä kullakin vuodenajalla on tarjottavanaan. Ihanaa uutta viikkoa sinnekin! <3

      Poista
  5. Ihanan tunnelmallisia kuvia ♥ Näistä loistaa loppukesä ja sen lämpö, mutta samalla myös se niin odotettu ja pian lähestyvä syksy! Olisi ihanaa itsekin päästä lähelle peltoa tai juuri ja juuri pellon reunalle ottamaan tämän tyylisiä kuvia, mutta katsotaan jos vaikka ensi vuonna siihenkin olisi mahdollisuus! :>

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pus ja kiitos <3 Sama fiilis tuli mullekin näistä kuvista, ja sitä halusinkin näillä välittää :) Jospa ensi vuonna sielläkin onnistuu! :)

      Poista

Blog Design by Get Polished