7. joulukuuta 2018

KUN EI OLE MITÄÄN SANOTTAVAA

No, nyt on se hetki. Tuntuu vahvasti siltä, ettei mulla ole oikein mitään mitä kirjoittaa tänne. Ainakaan näihin kuviin liittyen.

Voisin kirjoittaa kuinka ihana meidän Kreetan reissu oli, kuinka tykkään tuosta paljon kehujakin saaneesta kukkamekosta, kuinka itsenäisyyspäivä meni rennosti perinteisissä merkeissä (ruokaa ja linnan juhlia), kuinka vietettiin työpaikan pikkujouluja keskiviikkona tai kuinka kivaa elämä on nyt.

Toki siinäkin on jotain uusia juttuja joita en ole täällä kertonut, mutta ei silti mitään hirmuisen ihmeellistä. Toisaalta, tarviiko ollakaan? On ollut kivaa, on tulossa kivoja juttuja.. Mut viime aikoina on oikeasti ollut aika kivaa, eikä sitäkään jaksaisi koko ajan toistaa. Toki on haasteita, niin kotona kuin töissäkin, mutta silti elämä tuntuu just nyt hyvältä. Hirmu hyvältä ja ihanalta. 

Jotenkin vaan tuntuu, ettei ole mitään uutta. Mitä kukaan saa irti siitä jos kerron vaan mitä mä olen tehnyt? Kaikki blogit on pullollaan joululahjavinkkejä ja materiaa, sekä upeita jouluisia kuvia, joiden ottamiseen mulla ei ole juuri ollut aikaa tai mahdollisuutta. Tuntuu vähän tyhmältä ja tylsältä julkaista yhä näitä Kreetan kuvia, joita kuitenkin riittää julkaisuun vielä muutamat.

Ja lisäksi blogeissa aika paljon on näkynyt viime aikoina postauksia liittyen pieneen blogiahdistukseen tai -kyllästymiseen. Sitä kai se ehkä täälläkin hieman on? Liikaa itsensä vertailua muihin, vaikka sitä ei ole liiemmin aiemmin ollut. Arjen kiireitä, jotka jättää bloggaamiseen minimaalisesti jaksamista ja olemattomat mahdollisuudet luonnonvalossa kuvaamiseen. Arkena se on täysi mahdottomuus, eikä viikonloppuna tee mieli herätä kiireessä ja iskeä naama täyteen pakkelia saadakseen kivoja kuvia, joiden ottamista edeltää hirmuinen stressi kun mikään kuvauspaikka ei tunnu kivalta, eikä Joensuusta tunnu enää löytyvän paljon sellaista, mitä ei olisi jo taustaksi kokeiltu. Ihan vain että lopulta huomaat, että alkaakin jo hämärtää ennen kuin kuvat ennättää ottaa. 

Ja vaikka tuosta edellä mainitusta ehkä on mullakin kyse, niin en oo halunnut siitäkään kirjoittaa kun tuntuu olevan niin ns. suosittu aihe, mutta kirjoitinpa silti :D Eikä mulla oo siitä(kään) mitään uutta, inspiroivaa sanottavaa! Ei uutta näkökulmaa, eikä mitään mikä tarjoais jotain enemmän. 

Aiemmin oon ajatellut olevani ihan tyytyväinen tähän mun harrastusblogiin, mutta välillä miettii että haluaisiko tän suhteen sittenkin enemmän. Jos haluaisi, niin mitä? Jos haluaisi, niin mistä aika ja inspiraatio siihen? Jos ei, niin mitäs sitten?

Ehkä pieni uudistus voi olla se, mitä kaipaisin. Uudistus ulkoasun tai alustan suhteen, ja ehkä kuvauskalustokin kaipaisi päivitystä, johon ei nyt ole mahdollisuutta. Nääkin kuvat on otettu laajiksella josta tykkäisin paljon, mutta se ei kyllä suostu tarkentamaan yhtään.

Nyt kun tätä pohdin, niin aika hyvinhän mä onnistuin kirjoittamaan siitä ettei ole mitään sanottavaa tai kirjoitettavaa. Blogeja ja ig-tilejä yms. on niin tuhottoman paljon, että jos haluat jotenkin erottua tai jäädä mieleen niin se alkaa olla melko haasteellista. Ainakin itse koen myös päivätyön ja blogin yhdistämisen välillä haasteelliseksi, varsinkin kun oon tän syksyn myötä vähentänyt tahtia noin muuten elämässä, ja yrittänyt löytää balanssia ja rauhaa elämääni. Eipä ole enää yöllä kirjoitettuja blogipostauksia, tää mummeli on nykyään viimeistään kympiltä sängyssä. Tosin tätä kyllä kirjoitan yöllä kello lähempänä yhtä, sillä mulla on nyt neljä vapaata putkeen ja itsenäisyyspäivän "aamuna" heräsin lopulta kello 14.15 kun mies tuli salilta kotiin.. Jotain viestejä välissä laitoin ja tutkin netistä joululahjaideoita, mutta kyllä sitä unisaldoa kertyi jonnekin 12-14 tunnin väliin.

Postaus on tosiaan kirjoitettu viime yönä, ja nyt perjantaina tämän luettuani päädyin siihen, että menköön julkaisuun sellaisenaan. Aikamoinen sekametelisoppa ajatuksia suuntaan ja toiseen, enkä oikein itsekään tiedä mitä ajattelen. Vaikka nyt tuntuu ettei ole mitään sanottavaa, voi huomenna olla jo aivan eri ääni kellossa. Välillä se inspiraatio saattaa iskeä mitä ihmeellisimmistä asioista, joskus se taas antaa odottaa itseään hieman pidempään. 

Mitä ajatuksia postaus sinussa herätti? Koetko joskus samoja fiiliksiä bloggaamisen suhteen?

Nyt mä isken koneen kiinni ja aloitan lahjavuoren paketoinnin! Ihanaa viikonloppua 

10 kommenttia :

  1. Utran saaret, ja ehdotus luontomiljöössä kuvaamiseen retkeilyhengessä. Teidän läheltä löytyy upeita luonnonpuistoja. :) t.Miia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Utran saaret on kyllä ihanat! :) Joskus oon siellä otettuja kuvia tänne laittanutkin vuosia takaperin. Ehkä en mitään tällaisia asukuvia siellä kuvaisi (saattaisi muut retkeilijät nauraa :DD ) mutta loistava ehdotus juurikin retkeilykuvien ottamiseen! Alkusyksyllä kyllä siellä räpsin kuvia, mutta vaan meidän Lumista.. Iso kiitos vinkistä ja ehdotuksesta! :)

      Poista
  2. Kuulostaa niin tutulle nää sun ajatukset! :D Itse tosin olen tyytyväinen harrastusbloggaajana, enkä haluaisi mitään sen suurempaa, mutta ulkoasun muutosta oon tässä kesästä asti mietiskellyt. Mitään en silti oo tehnyt kun sinänsä olen tyytyväinen.
    Joulupostauksia en itsekään tänä vuonna oo ennättänyt tehdä, mutta se ei ehken olekaan se mun juttu, joten sinänsä ei haittaa :) Elä sinäkään Jenni muru stressaa, tää aika vuodesta on aina niin pimeetä ettei vaan ennätä, eikä siitä kannata viikonloppunakaan yrittää kun tosiaan sitä lepoakin kaipaa tähän aikaan vuodesta enemmän <3 Onneksi sulla on ollut kivaa aikaa muuten kuitenkin, on ollut pikkujoulua ja itsenäisyyspäivän viettoa.

    Kauniita kuvia upeassa paikassa ja ihana mekko, mä voisin pukea tuon mekon myös ylleni koska siis siinä on just sitä mistä mä tykkään <3 Nuo ns. "hihat" ja v-aukko ja maximitta! Helma on ihanan erikoinen ja vaalea kukkakuvio, siis ehken täydellinen vaatekappale ;) Mistä tuo mahtaa olla? En ainakaan bongannut tekstistä sitä vaikka yritin katsella :)

    Anteeksi jos kommentti on taas niin sekava, melkein vasta heränneenä ja pienessä flunssafiiliksissä oon ihan tööt..:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon että moni tunnistaa itsensä näistä fiiliksistä. :) Yritän olla stressaamatta, kiitos sanoistasi Kata <3 Ja lepo tulee kyllä tarpeeseen, ja se on mulle ihan ykkönen oman jaksamisen kannalta. Nukkuminen ja unen määrä vaikuttaa lopulta niiiiin moneen, että siitä en vähässä kummassa tingi.

      Tuo mekko on minustakin tosi ihana, ja saa aina kehuja kadullakin tuntemattomilta :) Ostin sen Ginasta viime keväänä!

      Ei ollut sekava, kiitos kun kommentoit muru <3

      Poista
  3. Siis pystyn samaistumaan aivan täysin!! Kirjoitin kans blogiin vähän samantyyppisen sekametelisoppa postauksen kun tuntuu että päässä pyörii kaikkea mahdollista samaan aikaan :D Mutta just tää bloggaaminen on mietityttänyt itteenikin viime aikoian, tuntuu just ettei oo ollut tarpeeksi aikaa enkä jotenkin oo saanut tarpeeksi uhrattua aikaa blogijutuillekaan niin sitten postaustahti on vähentynyt, vaikka toisaalta haluaisin hirmuisesti kirjotella! mutta just toi että matskun saaminen on nyt haastavaa, töitä on ihan riittävästi joten sen ohella ei taho keretä ja sit se kun ei oo mitään uutta oikeestaan :D

    Mut ehkä tää on joku kausi vaan ja pitäis jatkaa bloggailua ihan niinkuin ennenkin ja lopettaa varsinkin muihin vertaaminen! Tykkään ainakin käydä lukemassa sun postauksia aina kun kerkiän, sun kuvat on varsinkin ihania eikä mua haittaa se vaikkei kaikkien blogeissa pyöri ne joululahjavinkit jne! Olet ihana, joten jatka vielä bloggailua äläkä ota siitä stressiä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahh mä niin uskon, koska luin sun postauksen ja tunnistin kans itseni siitä hyvin :D Tai en ehkä vielä silloin niin hyvin, mutta näin jälkeenpäin kyllä :D Siis mitäpä tähän lisäämään, tuo sun eka kappale tiivisti munkin ajatukset ihan täydellisesti.

      Ääää mikä ihana kommentti, kiitos hurjasti Miina <3 Tismalleen samat sanat sulle, luen kyllä aina postauksesi vaikken muistaisi kommentoidakaan <3

      Poista
  4. Joskus on vaan parempi olla stressaamatta blogista :) Miekin halusin kovasti kehittää blogia ja arvelin opintojen jälkeen siihen olevan enemmän aikaa. Olen kuitenkin saanut huomata, ettei sitä vielä ole niin kamalasti ollutkaan, mutta kuten yksi blogikollega totesi "mitä väliä, jos et ole postannut, kyllä se blogi siellä pysyy", mikä on ihan totta! Pieni breikki tekee joskus hyvää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, oot niin oikeassa! Voi kun se vielä olisi noin helppoa käytännössä. Ja blogi kyllä onneksi pysyy, eikä katoa minnekään :)

      Poista
  5. Samoja fiiliksiä on täälläkin käyty läpi viimeaikoina. Tuli sellainen someähky lokakuussa ja kaikki omatuottama sisältö tuntui huonolle. Nimenomaan tuntui että ei ollut mitään uutta sanottavaa. Arki ja työt rullasi, eikä aikaa oikein ollut edes itselle. Oon paljon pohtinut oman blogin tulevaisuutta ja sitä onko sitä enää. Joskus tekee superhyvää elää elämää ilman blogia ja huomata asioita ihan erilailla, kun ei tarvii olla somettamassa jokaista hetkeä. ainakin itestä tuntui sille<3 Sun blogi on kummiskin yksi mun lemppareista muru, muista se <3 Ja en tiedä miksi nää kommentit tulee taas tällä google tilillä!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi voi, meitähän on monta. Se on jotenkin pysäyttävä fiilis, kun alkaa miettiä että mitä kukaan tästä kuvasta tai tekstistä saa. Ei oo oikein mitään uutta eikä jännää, on vain se oma elämä ja persoona ja höpinät tarjolla. Ja some on kyllä välillä oikein hyvä ja tarpeellista jättää vähemmälle, ei oo hyvä elää kaikkea vain kameran linssin läpi. Ihana kuulla, kiitos <3

      Poista

Blog Design by Get Polished